Näytteitä diabetestutkimukseen on saatu kerättyä vajaassa vuodessa, helmikuun puoliväliin 2009, mennessä 139 kappaletta. Se on hieno määrä. Lämmin kiitos kaikille australianterriereiden aktiivisille omistajille! 

Näytteiden keräämistalkoot jatkuvat. Lisää näytteitä tarvitaan. Tutkimuksen kannalta tärkeitä terve-sairas –pareja on tutkimusryhmällä käytössä tällä hetkellä kolme (3). Näitä terve-sairas -pareja tarvitaan lisää, että perinnöllisen diabeteksen aiheuttama geeni löydetään. 

Jos oma aussisi tai tuttavasi aussi sairastaa diabetesta, tule mukaan tutkimukseen, joka tähtää rotumme terveyden edistämiseen ja ihmisten diabeteksen tutkimukseen. Aussi on ihmisen paras kaveri – ole sinä aussin paras kaveri! Verinäytteen voi käydä antamassa myös terveestä koirasta. Jokainen näyte on varmasti tärkeä. 

Kerho tukee sairaiden koirien ja niiden lähisukulaisten verinäytteiden ottamista eli kerho maksaa kuittia vastaan näytteenotosta aiheutuneet kulut. Lue lisää projektista jalostustoimikunnan sivustolta: DIABETESTUTKIMUS

Australianterrierikerho ry:n hallitus on kokouksessaan 08.12. 2008 hyväksynyt jalostuksen tavoiteohjelman korjatun version (Kennelliiton korjauspyynnöt) ja samalla on hyväksytty pentuvälityksen päivitetyt säännöt, joita aletaan noudattaa heti. Korjattu jalostuksen tavoiteohjelma lähtee nyt Kennelliittoon hyväksyttäväksi.

» Pentuvälitysvaatimukset

Kennelliitto ottaa vuoden vaihteessa 2008 - 09 käyttöön uudet maatunnukset kansallisissa valionarvoissa.
Entiset maatunnukset korvataan ISO 3166-standardin mukaisilla kaksikirjaimisilla maatunnuksilla. Näin esimerkiksi FIN MVA on jatkossa FI MVA. Päätös perustuu FCI:n suositukseen. 

Esimerkkejä maatunnuksista: 

Suomi: FI 
Ruotsi: SE 
Norja: NO 
Tanska: DK 
Venäjä: RU 
Viro: EE 
Latvia: LV 
Liettua: LT 
Alankomaat: NL 
Belgia: BE 
Espanja: ES 
Irlanti: IE 
Iso-Britannia: GB 
Italia: IT 
Puola: PL 
Ranska: FR 
Saksa: DE 
USA: US

Rekisteröintimaksuun sisältyy jatkossa sekä tunnistusmerkintämaksu että toimitusmaksut, kun aiemmin rekisteröintimaksun lisäksi maksettiin erikseen nämä kustannukset. 

Yli puolella rekisteröintimaksu halpenee, kun rekisteröinti-, tunnistusmerkintämaksu ja muut rekisteröintiin liittyvät kulut niputetaan yhteen uusien rekisteröintimaksuluokkien mukaan. Samalla aiemmin vaaditut mikrosiru- ja tatuointikorttimaksut poistuvat käytöstä. 

Vuoden 2009 alusta on kaksi luokkaa, joiden mukaan rekisteröintimaksu määräytyy: 

1. luokka: Rekisteröintimaksu kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden, Kennelliiton ja rekisteröitävän rodun rotuyhdistyksen jäsenten, Kennelliiton hyväksymässä rekisterissä olevien koirien jälkeläisille. 

2. luokka: Rekisteröintimaksu tuontikoirille ja koirille, joiden kasvattajat eivät täytä edellisen maksuluokan vaatimuksia. 

Vuoden 2009 maksut: 

1. luokka 35 euroa / pentu. 
2. luokka 68 euroa / pentu. 

Kerhon sivuille on lisätty jäsenille tarkoitettu pienimuotoinen tietokannat aussien terveystiedoista ja näyttelyarvostelut. Tämä korvaa entisen käytännön painattaa erilliset vuosikirjat, joissa vastaavat tiedot aikanaan julkaistiin. Terveysilmoitukset ovat salasanan takana ja se luovutetaan ainoastaan kerhon jäsenten käyttöön. Jokainen salasanan haltija on henkilökohtaisesti vastuussa siitä, ettei sitä luovuteta kolmannelle osapuolelle. Terveystiedoissa on mainittu vain koiran nimi. Sen sijaan näyttelytuloksissa on sekä kasvattajan nimi että omistajan nimi.

Tietoihin lisätään myös valokuva koirasta, jos se toimitetaan kerholle.
Alla esimerkki julkaistavista tiedoista:

BIG BROTHER'S GOSSIP FIN930477/09
FIN MVA DK MVA JV-99 
synt. 24.09.2009 
i KANS MVA FIN MVA S MVA AM MVA BIG BROTHER'S DADDY FIN66877/06 
e KANS MVA FIN MVA S MVA N MVA BIG BROTHER'S MOM FIN56321/05 
kasv. MEERI MIIKKULAINEN, VIRRAT
om. MAIJA JA RISTO  KOTIKYLÄ

2 0 0 5
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
29.01.2005 KV TURKU BONS DE WEVER ERICA 
1,5 years, good type & bite, nice head, dark eye, good ears, well constructed body, good tailset, good coat, moves well, a bit close behind
NUO ERI1

Raivotauti eli rabies on maailmanlaajuisesti erittäin yleinen sairaus, joka vaatii vuosittain 50.000-60.000 ihmisen hengen. Suomi on ollut virallisesti raivotaudista vapaa maa vuodesta 1991 lähtien. Ilman asianmukaisia rokotuksia maahantuodut koirat ja kissat voivat kuitenkin levittää raivotaudin Suomeen. Rokottaminen on tärkein keino ehkäistä raivotautia, jota esiintyy edelleen yleisesti Suomen lähialueilla.

Raivotautia on vastustettu Suomessa määrätietoisesti vuosikymmenten ajan. Vuosien 1988-1989 epidemian taltuttamisen jälkeen Suomi sai virallisen raivotautivapauden vuonna 1991 eikä suomalaisissa eläimissä ole todettu tämän jälkeen raivotautia. Tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin taudista vapaana.
Noudata lemmikkieläinten tuontiin liittyviä määräyksiä
Tuotaessa Suomeen koiria, kissoja ja frettejä eläimeltä vaaditaan tuontimaasta riippuen muun muassa raivotautirokotus tai raivotautirokotus ja tutkimus riittävästä vasta-ainetasosta.
Ilman asianmukaisia rokotuksia tuodut koirat ja kissat muodostavat suurimman uhan maamme raivotautivapaudelle. Raivotautiriski on suuri, jos koira tai kissa tuodaan maahan vastoin määräyksiä maasta, jossa esiintyy raivotautia. Erityisen suuri riski on, jos eläimen taustaa ei tunneta, kuten löytökoirien tai kulkukoirien ja -kissojen kohdalla. Tällaisten eläinten tuominen Suomeen voi pahimmassa tapauksessa uhata myös eläimen omistajan ja hänen läheistensä terveyttä. Vuoden 2007 marraskuussa eläinlääkäri lopetti Intiasta tuodun, huonokuntoisen koiranpennun. Pennun todettiin Eviran tekemissä tutkimuksissa sairastavan raivotautia. Pentu oli tuotu Intiasta vastoin voimassa olevia määräyksiä ja puutteellisilla asiakirjoilla.
Rokota lemmikkisi
Raivotauti on maailmalla yleinen ja vastustus jatkuvaa
Maailmalla raivotautitilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Raivotauti on yleistynyt viime vuosina itäisessä Euroopassa pienpedoissa ja sitä tavataan myös kotieläimissä. Se on yleinen myös monissa Aasian maissa ja Afrikassa. Amerikassa erityisesti lepakoiden raivotauti on yleinen. Monissa Euroopan maissa taudin järjestelmällinen vastustus on kuitenkin ollut tehokasta, ja villieläinten raivotaudin väheneminen tai hävittäminen on vähentänyt myös kotieläinten tautitapauksia.
Raivotauti on nisäkkäiden kuolemaan johtava virustauti, joka tarttuu pääasiassa sairaan koiran, lepakon tai muun eläimen puremasta. Raivotauti on zoonoosi eli tarttuu sairaan eläimen puremasta myös ihmiseen. Oireiden puhjettua tauti johtaa aina kuolemaan niin eläimillä kuin ihmisillä. Taudin itämisaika on pitkä (jopa kuusi kuukautta), ja eläin voi levittää tartuntaa jo muutamia päiviä ennen oireiden ilmaantumista.

Lisätietoja: 
Tutkimusyksikön johtaja Liisa Kaartinen, Evira, Eläintautivirologian tutkimusyksikkö, p. 020 77 24577, 040 840 7364 
Eläinlääkintötarkastaja Tiia Tuupanen, Evira, Eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikkö, p. 020 77 24215, 0400 318 510 
Ylitarkastaja Virva Valle, Evira, Eläinten terveys- ja hyvinvointiyksikkö (eläinten maahantuonti), p. 020 77 24309 
Eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Rahkonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 09 1605 3280, 
040 356 7675 
Tartuntatautilääkäri Ville Lehtinen, KTL, infektioepidemiologian ja -torjunnan yksikkö, p. 09 4744 8557
Eläinten tuonnin ja viennin neuvontapuhelin: 020 69 0991 (klo 9.00-11.00), s-posti ehyt@evira.fi

Lisätietoa internetistä: 
Raivotauti ja sen oireet eläimillä 
www.evira.fi > Eläimet ja terveys > Eläintaudit > Rabies
Raivotauti ja sen oireet ihmisellä 
www.ktl.fi > Terveys ja sairaudet > Infektiosairaudet > Eläinten välityksellä tarttuvat taudit > Vesikauhu
Ohjeita koirien, kissojen ja frettien tuontiin: 
www.evira.fi > Eläimet ja terveys > Tuonti ja vienti
Tietoa raivotaudin vastustamisesta, rokotuksista ja vasta-ainetutkimuksista: 
www.evira.fi > Eläintauti- ja elintarviketutkimus > Eläintautitutkimus > Seurantatutkimukset > Raivotaudin seuranta ja vastustaminen
Ohjeet pienpetojen lähettämisestä: 
www.evira.fi > Eläintauti- ja elintarviketutkimus > Näytteiden lähetysohjeet > Pakkaus- ja lähetysohjeet > Pienpetojen lähettäminen
Maailman rabiespäivä:  http://www.worldrabiesday.org/ 

Suomen Kennelliiton valtuusto kokoontui Espoon Hanasaaressa 17.5.2007
Uudet jäsenmaksut ja rotujärjestöt hyväksyttiin
Kennelliiton valtuusto päätti korottaa vuoden 2008 jäsenmaksuja kahdella eurolla. Uudet jäsenmaksut ovat: henkilöjäsen sekä jäsenyhdistys 30 euroa, perhejäsen 17 euroa ja nuorisojäsen 20 euroa. Uusiksi rotujärjestöiksi valtuusto hyväksyi Springerspanielit ry:n, Chihuahua ry:n sekä Australianterrierikerho ry:n.