Jalostustoiminta

Päivitetty 16.09.2015

JALOSTUSTARKASTUS

Jalostustarkastus järjestetään 4.10.2015 klo 11.00 alkaen
Paikka: Renkomäen halli
osoite: Simolankatu 2, 15680 Lahti
Tarkastavat tuomarit: Harri Lehkonen ja Nina Janger

Sitovat ilmoittautumiset 18.9.2015 mennessä osoitteella Pia Nyberg Högåkerintie 81, 07130 Anttila
tai s-postilla: australianterrierikerho(at)gmail.com

Ilmoittautumiseen tarvitaan seuraavat tiedot:
Koiran rekisterinumero, virallinen nimi ja sukupuoli
Omistajan nimi, osoite ja sähköposti
Koirat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä, enintään 20 koiraa.

KORVAUS VIRALLISESTA SILMÄTARKASTUKSESTA

Perinnöllinen harmaakaihi eli katarakta (ennen käytettiin nimitystä HC, hereditary cataract) on nuorella tai keski-ikäisellä koiralla esiintyvä silmän linssin samentuma joko yhdessä tai molemmissa silmissä. Katarakta on todettu tai epäilty perinnölliseksi jo yli 100 rodulla. Muutaman viime vuoden aikana katarakta lausuntoja on todettu australianterriereillä useampia, jonka vuoksi asiaan tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota. Jalostustoimikunta on aloittanut vuonna 2013 yhteistyössä Hannes Lohen geenitutkimusryhmän kanssa keräämään katarakta-lausunnon saaneilta koirilta ja niiden lähisukulaisilta verinäytteitä, jotta kataraktatutkimus saataisiin käyntiin.
Katarakta periytyy tavallisimmin autosomaalisesti resessiivisesti (väistyvä, sukupuolesta riippumaton), joskin dominoivasti periytyvää kataraktaa tavataan myös.
Katarakta on nimitys linssissä olevalle samentumalle, jonka läpi valo ei pääse. Normaalisti nuoren koiran linssi on kristallinkirkas. Sen tehtävä on taittaa valoa sopivasti verkkokalvolle, jotta silmä voi aistia.
Perinnöllistä kataraktaa tulee aina epäillä nuorella tai keski-ikäisellä koiralla, jolla on joko toisessa tai molemmissa silmissä kaihimuutos, jota ei voi selittää trauman, tulehduksen, aineenvaihduntasairauden tai vanhuuden syyksi.
Perinnöllisen kataraktan tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat mm. muutoksen sijainti rodulle tyypillisessä paikassa linssissä, muutoksia molemmissa silmissä, muutos on etenevä, samantyyppisiä vaikkakin rodulle epätyypillisiä muutoksia tavataan myös sisaruksissa ja / tai vanhemmissa.
Koiraa, jolla todetaan perinnöllinen katarakta, ei saa käyttää jalostukseen

Australianterrierikerho ry päätti kannustaa jäseniään viemään koiriaan silmätarkastuksiin.
Jotta perinnöllistä harmaakaihia voitaisiin kartoittaa kattavammin myös vanhemmilta koirilta, hallitus päätti korvata silmätarkastuskuluja kuusi vuotta täyttäneiltä koirilta seuraavasti:
– korvaus virallisesta silmätarkastuksesta enintään 40 euroa.
– samalle koiralle korvaus yhdestä tutkimuksesta koiran elinaikana, paitsi jos lausuntona on epäily ja se näkyy Koiranetin jalostustietokannassa, korvataan uusintatarkastus kokonaan.
– kaikille korvauksille on ehtona todettavuus Koiranet-tietokannassa, jonka jälkeen korvauksen saa eläinlääkärikuittia vastaan yhdistyksen rahastonhoitajalta
– silmätarkastuskuluja korvataan vain yhdistyksen jäsenen omistuksessa olevasta koirasta.
– tätä korvauskäytäntöä noudatetaan 01.05.2014 alkaen

(Tietolähteen pohjana käytetty silmälääkäri Sari Jalomäen kirjoitusta kataraktasta.)

Korvaushakemuksen löydät täältä.

Korvaushakemus, maksukuitti ja kopio silmätarkastuslausunnosta osoitteella:

Piia Keskimaa
Kap Hornin katu 4 A 20, 00220 HELSINKI
tai
jasensihteeri(at)australianterrierikerho.fi

Kertaantumisten laskemisesta luovutaan

Jalostustoimikunta on päättänyt luopua kertaantuvien koirien laskemisesta kahdeksassa sukupolvessa 27.4.2011 lähtien. Hallitus on puoltanut päätöstä.

Jalostustoimikunta on päätynyt luopumaan sukutauluissa kertaantuvien koirien laskemisesta yksityishenkilöiden sukutauluohjelmilla, sillä Suomen Kennelliiton Koiranet-sukutauluohjelma antaa kaikille yhtäläiset tiedot sukutauluista. Yksityisiä sukutauluohjelmia käytettäessä virheiden mahdollisuus on olemassa, lisäksi on kohtuutonta, jos kasvattajalla itsellään ei ole mahdollisuutta tarkistaa jalostustoimikunnan listaamia kertautumisia. Jalostustoimikunnan resurssit tai käytettävissä oleva tietotekniikka eivät myöskään riitä sukutaulujen lähettämiseen kasvattajille. Jalostustoimikunta pyrkii siihen, että kasvattajat selvittävät itse tiedot yhdistelmiin vaikuttavista seikoista jo ennen yhdistelmän toteutumista eikä vasta jälkikäteen, kun yhdistelmä on jo toteutunut ja mahdollisesti pennut syntyneet.

Yksilöiden liiallista kertaantumista sukutauluissa pidetään edelleenkin haitallisena. Jalostustoimikunta suosittelee kasvattajia tutustumaan kertaantuviin koiriin sukutaulussa ja välttämään edelleenkin sellaisia linjauksia, joissa yksittäinen koira esiintyy viisi (5) kertaa tai useammin sukutaulua kahdeksassa (8) polvessa tarkasteltuna. Kasvattajia pyydetään perehtymään suunnittelemaansa yhdistelmään riittävän ajoissa ennen astuttamista. Kasvattajan tulee itse laskea kertaantuvat koirat kahdeksassa sukupolvessa Koiranetistä ja huomioida lisäksi suositus, ettei sukusiitosprosentti nousisi kahdeksassa sukupolvessa yli 6,25 %:n. Tämä siksi, että moninkertaisia tai lähisukulaisten välisiä linjauksia ei pidetä populaatiogenetiikan mukaan suositeltavina, sillä ne sekä vähentävät rodussa esiintyvää geneettistä vaihtelua että lisäävät perinnöllisten sairauksien ilmitulon riskiä.

Koiranetissä on nykyään käytettävissä myös sukukatokerroin-arvo (välillä 0 – 1), joka toimii jalostuksen apuvälineenä. Sukukato kertoo, kuinka suuri osuus sukutaulun tiedossa olevista esivanhemmista on eri koirayksilöitä. Kasvattaja pystyy itse näkemään yhdistelmän sukukatokertoimesta, kuinka paljon geeniperimästä on jo menetetty. Sukukatokertoimessa on hyvä huomioida, että mitä suurempi luku on, sen parempi eli siis päinvastoin kuin sukusiitosprosentissa. Sukukatokerrointa tarkasteltaessa pitäisi tarkastella vähintään viittä sukupolvea, mieluimmin kahdeksaa. Tarkasteltuina yhdessä sukusiitosprosentti ja sukukatokerroin ovat jalostuksessa hyviä apuvälineitä ja auttavat kasvattajia estämään geenipoolin kaventumista.

Saadakseen riittävästi tietoa suunnitellusta yhdistelmästä kasvattajia kehotetaan selvittämään Koiranetistä puuttuvat sukutaulujen tiedot. Apuna tässä voi käyttää esim. Ruotsin tai Tanskan Kennelliitton vastaavia ohjelmia. Lisäksi kasvattajien tulisi tutustua huolella jalostustoimikunnalle toimitettuihin sairausilmoituksiin ja kerättyihin terveystietolistoihin.

KAHDESTA ERILAISESTA POLIVLAUSUNNOSTA HUONOIN ON VOIMASSA KUNNES:

Jalostustoimikunta on tehnyt huomion, että polvilumpioluksaatio (patellaluksaatio) –lausunnon jälkeen koirille on voitu hakea toiselta lääkäriltä uusi, ehkä parempi lausunto. Kennelliiton kanta on, että huonoin lausunto on voimassa, siihen saakka, kunnes Kennelliiton paneeli on tarkastanut koiran ja antanut lopullisen lausunnon.

Rotumme jalostuksen tavoiteohjelmassa ei erilaisten polvilausuntojen osalta ole määritelty toimintatapaa, joten Australianterrierikerho ry:n jalostustoimikunta noudattaa Kennelliiton sääntöjä ja toimintatapoja. Jalostustoimikunta on yksimielisesti ottanut kannan, että rotujärjestön tulkinta terveysasioissa ei voi olla ristiriidassa Kennelliiton yleisten toimintaohjeiden kanssa.

Polvilumpioluksaatio tarkoittaa takajalan polvilumpion sijoiltaan menoa. Lumpion luksoituminen liittyy yleensä koko takajalan virheasentoon. Koiran omistaja voi valittaa Kennelliittoon lausunnosta vain, jos koira on saanut toisistaan poikkeavat lausunnot.

Huonompi lausunto jää voimaan, kunnes Kennelliiton paneeli on tutkinut koiran. Koiran omistajan tulee tehdä valitus Kennelliittoon kirjallisesti ja suorittaa Kennelliiton päättämä käsittelymaksu ennen paneelia. Käsittelymaksua ei palauteta. Paneelin antama tulos korvaa aiemmat lausunnot.

Lisää tietoa aiheesta:
www.kennelliitto.fi/fi/jalostusjakasvatus/tutkimukset/polvi/Polvilausunto.htm

TERVEYSKYSELYKAAVAKE ON UUDISTETTU

Australianterriereiden terveyskyselykaavake on uudistettu. Uudistuksella jalostustoimikunta pyrki lyhentämään ja selkeyttämään edellistä kyselykaavaketta. Rakenteen runkona on käytetty Kennelliiton käyttämää mallia KoiraNetissä ja se sovellettu oman rotumme tarpeisiin.

Käy tutustumassa uuteen lomakkeeseen. Kaikilla, myös kerhoon kuulumattomilla, on mahdollisuus vastata. Jokainen vastaus on erittäin tärkeä ja tervetullut!

Jalostustoimikunnalle ilmoitetut tiedot palvelevat rotua ja rodun kasvattajia. Tiedot ovat myös julkisia kerhon jäsenille ja salasanat terveyslistoihin saa kerhon jäsensihteeriltä. Terveyslistat löytyvät Terveys-valikosta

JALOSTUSTIMIKUNTA YKSINKERTAISTAA JALOSTUSTIEDUSTELUITA

Jalostustoimikunta yksinkertaistaa tiedusteluita, joissa kasvattaja kysyy urosehdotuksia nartulleen. Kasvattajalle tarjotaan vaihtoehtoja, mutta jalostustoimikunta ei enää tee vaihtoehdoille valmiiksi listauksia. Kasvattajalle lähetetään jalostustoimikunnan tiedot, joista kasvattaja itse voi tutkia suvussa olevat riskitekijät. Tietoa jaetaan avoimesti.

Australianterrierikerho ry:n hallitus on selvittänyt Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan kantaa jalostustiedusteluihin. JTT:n mielestä yhdistelmien suosittelu on toissijaista jalostustoimikunnan toimintaa ja vanhahtavaa; ennemmin pitäisi ohjata avoimen tiedon ja selkeän ohjeistuksen sekä esim. pentulistan ehtojen avulla. Ehdotusten antamista jatketaan kuitenkin toistaiseksi, koska se määritellään voimassa olevassa JTO:ssa.

Jos kasvattaja päätyy käyttämään jotain jalostustoimikunnan ehdottamaa urosta nartulleen, kasvattajaa pyydetään ilmoittamaan jalostustoimikunnalle uros, jonka on valinnut. Tämän tiedoksiannon jalostustoimikunta käsittelee samalla tavalla kuin kaikkien kasvattajien tekemät tiedoksiannot.

LISÄINFORMAATIOTA JALOSTUSVASTAUKSISSA

Jalostustoimikunta on tehnyt päätöksen, että 01.09.2008 lähtien jalostustoimikunta listaa kaikkiin jalostustiedusteluihin ja jalostustiedoksiantoihin annettaviin vastauksiin kaikki sellaiset ehdotetuissa yhdistelmissä esiintyvät linjaukset, joissa sama koira esiintyy sekä emän että isän puolella kahdeksassa sukupolvessa yhteensä vähintään viisi (5) kertaa. Jalostustoimikunta päätyi tähän muun muassa siitä syystä, että KoiraNet ei näytä läheskään aina tunnistavan samoja koiria vanhemmista rekisteröinneistä. Tällä toimella jalostustoimikunta haluaa auttaa kasvattajia huomaamaan kaukaisemmatkin linjaukset, ja samalla kiinnittää kasvattajien huomion samojen koirien moninkertaiseen esiintymiseen sukutauluissa. Tällaisia moninkertaisia linjauksia ei populaatiogenetiikan nykytiedon mukaan pidetä suositeltavina, sillä ne sekä vähentävät rodussa esiintyvää geneettistä vaihtelua että lisäävät perinnöllisten sairauksien ilmitulon riskiä.

Jalostustoimikunta laatii vastaukseensa ohjaavia kommentteja ja tietoja ilmoitetuista sairauksista, mutta jokainen kasvattaja itse päättää tekeekö yhdistelmän vai ei. Kommentit eivät mene pentuvälitykseen vaan jäävät jalostustoimikunnan ja kasvattajan tietoon. Vuosikirjaan kootaan vain määrät, moneenko yhdistelmään on jalostustoimikunta on kommentteja antanut.

UUDET SUOSITUKSET

Kasvattajakollegio suosittelee, että silmätarkastus tehdään vuosittain jalostukseen käytettäville. Eli astutushetkellä silmälausunto ei saisi olla vuotta vanhempi, eikä jalostukseen käytettävä koira saisi olla alle kaksivuotias. Kollegio antoi jalostustoimikunnalle seuraavat ohjeet, joita jalostustoimikunta jatkossa suosittelee.

  • silmälausunto ei astutushetkellä vuotta vanhempi

  • jalostukseen ei suositella alle 2-vuotiaiden narttujen tai urosten käyttämistä

jalostukseen käytettävän koiran silmälausunto on otettava yli 2-vuotiaana

DIABETESKARTOITUS

Lisää tietoa myöhemmin.

Australianterrierikerho ry:n jalostustoimikunta